sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Heissan!
Kolmas kokonainen päivä Busiassa menossa. Päivät on edelleen hyvin pitkiä johtuen lievästä tekemisen puutteesta, mutta eiköhän tää tästä ala rullaan kun tottuu rytmiin. Eilen käytiin ensimmäistä kertaa Busian kaupungissa joka oli suhteellisen iso. Mentiin sinne boda bodalla eli ns moottoripyörätaksilla. Kuski oli hyvä ja matkustaminen boda bodalla oli siistiä, mutta liikenne täällä on kyl niin villi länsi että ei mitään rajaa :D kävelijät, pyöräilijät, autot ja muut kaikki samassa läjässä ilman mitään kaistoja ja usein ilman mitään liikennesääntöjä ainakin näin meijän vinkkelistä katsottuna. Pyöräilijät ohitetaan niin läheltä että omat housunlahkeet viistää pyöräilijän tarakkaa. Ohittaminen tapahtuu ihan mistä mahdollisesta rakosesta tahansa ja huokaisen vaan helpotuksesta ettei itse tarvitse olla ajamassa.... Varsinkaan surullisella r.i.p fiestalla. Äiti, älä kysy oliko kypärää. Kaupungilla käytiin ostamassa vettä ja hedelmiä. Tavattiin myös parit isäntämme kaverit, jotka osoittautui varsinaisiksi hupiveikoiksi ja lungeiksi kaiffareiksi. Noora olis saanu hyvän miehen Suomeen vietäväksi, tosin ilmeisesti avioero olis tullu heti Suomen rajojen sisällä.

Perheen lapsista kaksi pienintä pelkää meitä edelleen. Yritetään olla ottamatta sitä kovin henkilökohtaisesti kun heti meidät nähdessään lapset juoksevat itkien karkuun. Olis aika vinkeää nähdä millaisina kalpeina mörköinä he meidät näkevät :D No ehkä pikkuhiljaa he tottuvat meihin :) vähän vanhemmat lapset ja aikuiset ihmiset suhtautuvat meihin uteliaasti ja ystävällisesti. Tosin joskus tuntuu hivenen koomiselta, että joku saattaa esimerkiksi lopettaa työnsä siihen paikkaan vain tuijottaakseen meitä kalpeita kummajaisia. No pikkuhiljaa me varmaan tullaan osaksi tätä paikkaa ja ihmiset tottuvat meihin. Niin kun isäntämme sanoo "soon you'll be Finnish-Kenyan ladies!". Step by step.

Nukun kyllä täällä ihan älyttömän hyvin. Tosin en ole aivan varma johtuuko se alitajuntaisesta pelosta että joudun menemään yöllä vessaan jos herään. Oli kuin vaan niin ainakin tosi levännyt olo on kokoajan, vaikka öisin jossain lähellä pauhaa jonkun farmibaarin musiikit läpi yön. Svengaten uneen.  Me lähdetään varmaan vähän tutkimusmatkaileen käppäillen ympäri Busiaa kohtapuoliin, jos löydettäis jotain seikkailuja.

Meillä on vähän kuvien liittämisongelmia, saa nähä saanko tähän alle laitettua mitään vaikka onkin varsinainen high tech- mara.

Luin uutisista että Suomessa on lämmin, jee! Pitäkää hyvä sunnuntai :)

Martta












4 kommenttia:

  1. Hei kiitos- ihana nähdä millaista siellä on ! Onhan siellä kukkiakin :) . Niin - onhan kypärät päässä seikkaillessa ... : ). Hyvää pääsiäistä.! Äiti

    VastaaPoista
  2. Moi. Oli mukava lukea teidän erilaisesta pääsiäisestä:vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Ajetaanko moottoripyörätakssilla kolme päällä vai molemmilla oma kuski �� Kuvat ovat tosi hyviä,oliks joku maja teidän? Odotan innolla uusia Kenian kuulumisia. Terkkuja Lotalta ja Jyriltä matkalla Mikkelistä .Äppä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolmipäällä tietenki, maksaa euron per naama per matka. Heinäkattonen maja on meidän. Dataan tässä pimetessä miljoona ötökkää seuranasi. T. Noora from Africa

      Poista
  3. Hei rakkaat afrikan-avustajat. Kyllä oli ihana tulla kotiin ja løytää teen blogi kunnolla kuvineen kotona isolla "ruudulla". Hienoja kuvia, jotka kertovat paljon! KIITOS. Teksti on kans "hurjaa" kaikkine seikkailuineen, mutta kai se arkielämä on niin täysin erilasita nyt teillä kuin meillä. On vaan pakko "hyväksyä" ja uskoa teille varjelusta!
    Onko se yksi pikkutyttø sylissä se ainoa joka ei teitä pelkää? On se hassua että TE KAKSI olette ne oudon näkøiset porukoissa. Toivottavasti ne tottuu teihin sekä lapset leikkimään että naiset ottamaan teitä mukaan hommiin.
    Hyvät jatkot!
    Innolla seurataan. Lissu

    VastaaPoista